Saavu Karigasniemeen!

Erämaiset ja jylhät tunturitiet

Etelästä päin tultaessa Karigasniemelle saavutaan entistä nelostietä; nyt sen pohjoisimpana haarana olevaa kantatietä 92. Inarin kunnan Kaamasesta eroavan tien pituus on 66 kilometriä. Lähes viivoittimella maastoon linjattu, vanhanaikaisen profiilin omaava suora tie seuraa kiinteästi tuntureiden muotoja, mikä saa sen sisältämään poikkeuksellisen jyrkkiä mäkiä ja syviä notkelmia. Kapeana, mutta vähäisen liikenteen sallimana, osuus Kaamasesta Karigasniemelle on matkailullisesti mielenkiintoinen ja elämyksellinen.

Inarin ja Utsjoen kuntien raja-alueella tie halkoo asumatonta luonnotilaista erämaata, jonka ominaispiirteisiin kuuluvat avoimet tunturimaisemat, syvät jokilaaksot, tunturikoivikot, aapasuot ja pyöreälakiset tunturiselänteet karuine lampineen ja järvineen. Kaamasesta mäntymetsäisenä alkavan tien pohjoispuolelle jäävät Paistuntereiden laajaan erämaa-alueeseen kuuluvat loputtomat jängät, nummimaiset hiekkaharjuiset tunturikankaat ja ennen Karigasnimeen saapumista korkeinta Ailigas-tunturia ympäröivät paljakat rinteet. Eteläpuolella taas avautuvat näkymät Muotkatuntereiden erämaan koskemattomille, vaikeakulkuisille kairoille ja kaukaisille tuntureille. Tien varrella on vain yksi kylä, Utsjoen rajan jälkeen puolimatkassa sijaitseva parinkymmenen talon Kaamasmukka.

Erämaanmaantien ajaja ohitaa saamelaisten muinaiseen kulttuuriin, porotalouteen ja retkeily- ja virkistyskäyttöön liittyviä kohteita ja rakenteita. Näistä merkittävin on pyhä Sulaojan lähde Kevon luononpuiston retkeilyreitin lähtöpisteessä, 10 kilometriä ennen Karigasnimeä. Tämä, tiettävästi maamme suurin lähde, tuottaa tuhansia litroja vettä minuutissa. Paikalla on yhä suuri hengellinen merkitys saamelaisille. Lähteen vettä pidetään erityisen pyhänä. Tarinan mukaan ainoastaan täältä, kovillakin pakkasilla aukiolevasta lähteestä, saivat ensimmäiset tietä matkaavat moottoriajoneuvot  "jäätymätöntä" vettä  jäähdyttäjiinsä. Nyt paikalla voi viivähtää kiertämällä noin 2 kilometrin pituisen  Sulaojan luontopolun.  

Viiden kilometrin pituinen jyrkkä alamäki Karigasniemelle. Mikään  ei paljasta kylää, vain tullitalo näkyy kiikarikuvassa lippuineen tien päässä, kun viet hiiren osoittimen kuvan päälle.

Kun tunturiylängöltä laskeudutaan alas Karigasniemeen avarassa panoraama-maisemassa, viivasuoraan alas viisikilometristä varsin jyrkkää alamäkeä, vastassa on kylän risteys ja tulli sekä heti tullikaistojen jälkeen valtakunnan raja. Raja kulkee kylän ohitse virtaavassa Inarijoessa keskivirran kohdalla. Norjasta laskevan Kaarasjoen yhtymäkohdassa, viisi kilometriä kylästä pohjoiseen, joen nimi muuttuu Tenoksi. Kylän kohdalle 1958 rakennettu uusi silta palvelee rajan ylittävää liikennettä Karasjoelle (18 km) ja edelleen Jäämeren rantaan Lakselviin (93 km), Hammerfestiin (216 km) ja Nordkappiin (248 km). Maiden yhteinen tullirakennus on Suomen puolella välittömästi kylän risteyksessä.

Risteyksestä voidaan kääntyä vasemmalle etelään tai oikealle pohjoiseen. Pohjoiseen lähtevä seututie 970 johtaa kunnan keskukseen Utsjoelle (101 km).  Tämä 1983 valmistunut tieyhteys Utsjoelle – ja edelleen aina Nuorgamiin asti – on ehdottomasti yksi Suomen hienoimmista teistä. Utsjoen tie seuraa Tenojoen etelärantaa nousten milloin tuntureiden kulmien korkeuksiin milloin taas viistäen virran reunaa. Karigasniemen ja Utsjoen väli on näkymiltään erittäin jylhää. Tieltä avautuvat upeat näkyvät Tenolle ja Norjan puolelle. Tienvarren pikku kylissä voi nähdä myös maalaistaloja, joissa edelleen hoidetaan karjaa. Tälle välille jakautuu myös monia majoitus-, ruoka- ja kalastuspalveluja tarjoavia matkailijoiden palvelupisteitä.

Karigasniemen kylän risteys ja tulli.

Jos kylän risteyksestä käännytään vasemmalle etelään, joudutaan Karigasniemen vanhemman osan ohitse johtavalle, Angeliin vievälle, 64 kilometrin pituiselle sorapintaiselle tielle 9704. Inarijokea seurailevan tien varrella on vain muutama ympäri vuoden asuttu talo. Matkailija ja kalastusta harrastava voi pysähtyä tienvarressa oleville rantavirkistyspaikoille. Jo 6,2 kilometrin kohdalla joen törmällä on Mustakosken päiväkota ja tulistelupaikka, Kuivanivassa (9,8 km) on puolilaavu, Kuoppanivassa (13,7 km) portaat rantakalastuspaikalle ja Doarrovasbáktissa (15 km) päiväkota. Päiväkodat ovat avoimia ja tarkoitettu vain päiväkäyttöön.

Angeli on saamelainen poronhoitajakylä, jonka vanhimmat talot ovat 1800-luvulta. Saamelaisperinteen mukaisesti tämä valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö sijoittuu Muotkatunturin erämaan kupeelle, maaston muodot huomioon ottaen hyvin laajalle alueelle. Angelin kylästä päästään eteenpäin ajaen maantietä 9553 pitkin takaisin Inarin kirkokylään (63 km).

Takaisin sivun alkuun...